Luentosarjan tarkoituksena on esitellä Historian ja etnologian laitoksessa tehtävää tutkimusta ja väitöskirjantekijöiden omia tutkimusaiheita. Historian ja etnologian tutkimuskohteet ovat usein lähellä ihmisten arkea, harrastuksia tai muita kiinnostuksen kohteita, joten luentosarja on ollut hyvin suosittu. Luentosarja järjestetään yhteistyössä Jyväskylän kansalaisopiston ja Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kanssa.
Ensimmäinen luentosarja järjestettiin vuonna 2006. Tuolloin luentosarjalla esiintyi väitöskirjatutkijoiden lisäksi pro gradu -tutkielmiaan kirjoittavia opiskelijoita. Idean luentosarjasta saivat väitöskirjatutkija Eerika Koskinen-Koivisto ja kansalaisopiston tiedottaja Ritva Palviainen. Eerika kokosi luentosarjan ja vastasi sen toteutuksesta kevääseen 2009 asti.
Vaikka emme sitä aina arjessamme huomaa, yhteiskunta ja kulttuuri ovat jatkuvassa muutoksen ja murroksen tilassa. Näitä kehityskulkuja voidaan tarkastella esimerkiksi käsitysten rakentumisena, valtasuhteiden muotoutumisena, taloudellisina prosesseina ja konkreettisina muuttoliikkeinä. Tässä luentosarjassa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat lähestyvät teemaa omien tutkimusaiheidensa kautta historiallisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista näkökulmista. Luennot luovat katseen Suomen menneisyyteen tarkastelemalla, miten käsityksiä sinkkuudesta muodostettiin, miten varhaiset mielentilalausunnot vaikuttivat oikeusasteiden päätöksiin henkirikostapauksissa, minkälaisia olivat monisukupolviset kokemukset maastamuutosta sekä millaista oli ulkomaankaupan kehitys varhaismodernina aikana. Luentosarjassa käsitellään moniaikaisia ilmiöitä, jotka ovat puhututtaneet sekä menneisyydessä että tässä ajassa.
Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry järjestää luentosarjan yhteistyössä Jyväskylän Kansalaisopiston sekä Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kanssa. Luentosarja toteutetaan hybridimallin mukaisesti Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen ensimmäisen kerroksen Tietoniekka-tilassa (B116) (Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä) sekä Jyväskylän yliopiston Moniviestin-verkkoalustalla.
Lisätietoja:
Nina Väkeväinen (nina.m.vakevainen[at]jyu.fi )
Helena Kangasmäki (helena.m.kangasmaki[at]jyu.fi)
Mielentilalausunnot henkirikostapauksissa vuosien 1840–1894 välisessä Suomessa
Ti 10.2. klo: 18.00-19.30. Katja Palokangas, FM
Mielentilalausuntoja on annettu systemaattisesti lääkäreiden toimesta meillä vuoden 1840 keisarillisen asetuksen jälkeen. Samoihin aikoihin maahamme perustettiin myös ensimmäinen suuri keskuslaitos Lapinlahti, joka tarjosi mahdollisuudet harjoittaa kliinistä psykiatriaa ja jossa mieleltään sairaita ihmisiä hoidettiin. Mielentilalausuntoja sen sijaan annettiin hyvinkin erilaisista paikoista aina vankiloista vastaanottolaitoksiin. Niin lausunnot sisältöineen kuin niiden antajatkin vaihtelivat melkoisesti. Tästä huolimatta annetulla mielentilalausunnolla oli oikeuden edessä aina painoarvoa.
Esitelmäni perustuu tekeillä olevaan väitöskirjaani “Mielentilalausunnot henkirikostapauksissa vuosien 1840–1894 välisessä Suomessa”. Luennolla esittelen muutaman aineistossani olevan henkirikostapauksen perusteella tutkimukseni keskeisiä teemoja. Näitä ovat mielentilalausunnot ja niiden antajat, lausunnon kohteena olleet ihmiset ja lausuntojen sisällöt sekä se, miten nuo annetut lausunnot vaikuttivat eri oikeusasteissa.
Linkki tapahtumaan ja verkkolähetykseen
Mitä on monisukupolvinen suuren muuton ruotsinsuomalaisuus?
Ti 17.2. klo: 18.00-19.30. Veli-Martin Hästbacka, FM
Suomesta muutti Ruotsiin 1950–1970-luvuilla yli 400 000 henkilöä, ja ilmiötä kutsutaankin osuvasti suureksi muutoksi. Muuttajien joukossa oli eri ikäisiä ja eri taustoista tulevia ihmisiä; niin yksin muuttavia, pariskuntia kuin perheitäkin. Maastamuuttopiikki ajoittuu vuosille 1969 ja 1970, jolloin Suomesta muutti pois yli 100 000 ihmistä; valtaosa muutti Ruotsiin, ja tällöin jopa Suomen väkiluku pieneni muuttotappion myötä. Muuttamista vauhditti mm. Suomen 1950–1960-lukujen rakennemuutos, jolloin maaseutuelinkeinot kärsivät teollistumisesta. Työttömyys koheni, kun Ruotsissa taas oli työvoimapula ja kehittyneempi talous, jonka vuoksi palkat olivat korkeampia Suomeen verrattuna. Myöhemmin, 1970–1990-luvuilla, kuitenkin noin puolet ruotsinsuomalaisista palasivat Suomeen, ja ilmiö onkin Suomen lähihistoriassa demografisesti merkittävimpiä.
Luennolla tutustutaan monisukupolviseen suuren muuton ruotsinsuomalaisuuteen ja keskeiseen tutkimukseen aiheesta sekä käsitellään havaintoja ja huomioita, joita olen väitöskirjaprojektini aikana tehnyt. Tutkin tekeillä olevassa väitöskirjassani monisukupolvista ruotsinsuomalaisuutta fokusoiden metsä- ja paperiteollisuuden näkökulmaa, ja olen erityisesti kiinnostunut myöhempien sukupolvien muistoista ja kokemuksista. Aiempi tutkimus aiheesta keskittyy pitkälti ensimmäisen polven narratiiviin, ja tavoitteenani onkin tutkimuksessani laajentaa näkökulmaa tarkastelemalla ilmiötä monisukupolvisesti.
Linkki tapahtumaan ja verkkolähetykseen
Ruotsin ja Portugalin välinen ulkomaankauppa 1700-luvulla
Ti 18.11. klo: 18.00–19.30. Lauri Karvonen, FM
Varhaismodernina aikana (noin 1500–1800) kansainvälisen kaupan määrä kasvoi merkittävästi, vaikka talouskasvu oli monissa Euroopan maissa hyvin hidasta. Esimerkiksi 1700-luvun aikana Itämeren laivaliikenne viisinkertaistui. Ruotsalaiselle raudalle, tervalle ja puutavaralle oli Euroopassa runsaasti kysyntää. Maa pyrki kasvattamaan omaa kauppalaivastoaan protektionistisella purjehdussäännöllä ja perusti useita konsulaatteja tukemaan ulkomaankauppaa.
Luento liittyy väitöskirjatutkimukseen, jossa tarkastelen Ruotsin ja Portugalin välisen kaupan kehitystä 1700-luvun aikana. Analysoin kaupan kehitystä sekä makrotasolla (kaupan määrä ja rakenne), että mikrotasolla (yksittäisten kauppiaiden toiminta). Luennolla kuulet, millaisia ulkomaankauppatilastoja 1700-luvulla oli, mitä Ruotsista vietiin ja tuotiin, sekä millaista tietoa kauppiaat hyödynsivät.
Naimattomuus näkyväksi: Sinkkuus suomalaisissa aikakauslehdissä 1960–1970-luvuilla
Ti 25.11. klo: 18.00–19.30. Aino Ollila, FM
Naimattomuus miellettiin pitkään vain välivaiheeksi ennen avioitumista. Käsitykset naimattomuudesta kuitenkin laajenivat, kun perinteisiä perhearvoja alettiin 1960-luvulla haastaa. Aikansa ajankohtaisista ilmiöistä kirjoitettiin muun muassa aikakauslehdissä, ja juttujen aiheiksi nousivat 1960-luvun lopussa esimerkiksi irtosuhteet, avioerojen ja yksinasuvien määrän kasvu, avoliitto avioliiton korvaajana sekä e-pillerit. Tarkastelen luennollani, miten osana näitä muutoksia myös käsitys sinkkuudesta sai uusia merkityksiä ja miten siihen aikakauslehdissä suhtauduttiin – ja mitkä tekijät suhtautumiseen vaikuttivat. Tutkimuksessani sinkkuus kattaa kaikki ilman vakituista kumppania elävät, kuten lesket, eronneet ja yksinasujat iästä ja sukupuolesta riippumatta.
Luento perustuu tekeillä olevaan historian väitöskirjaani, jossa tutkin sinkkuutta 1960–1970-luvulla suomalaisen aikakauslehdistön kautta. Aikaisemmassa naimattomuuden historiantutkimuksessa on keskitytty aikaan ennen toista maailmansotaa. 1960–1970-lukujen aikana sinkkuus nousi esiin aikakauslehdissä monista eri näkökulmista. Sen negatiiviset vaikutukset tunnistettiin, kun esimerkiksi yksilökulttuurin nousu lisäsi yksinäisyyttä ja kaupungistuminen tyhjensi maaseutua muuttaen tapailukulttuuria. Samaan aikaan sinkkuutta alettiin käsitellä entistä enemmän myönteisellä ja mahdollisuuksia tarjoavalla tavalla, jopa stereotyyppisiä ja sukupuolittuneita käsityksiä murtaen. Tämä kertoo laajemmasta kulttuurisesta muutoksesta, jossa sinkkuus alkoi näyttäytyä yhä useammin hyväksyttynä vaihtoehtona – ei vain poikkeuksena tai välivaiheena.
Niin ihmisten arkiseen elämään kuin historiallisesti merkittävien käänteiden syntyyn vaikuttavat monenlaiset ulkoiset tekijät ja olosuhteet. Se millaiseksi todellisuus ja elinympäristömme muodostuvat, on kytköksissä ympäröivään kontekstiin ja monimuotoiseen tapahtumien verkostoon. Tässä luentosarjassa Jyväskylän yliopiston Historian ja etnologian laitoksen nuoret tutkijat lähestyvät teemaa omien tutkimusaiheidensa kautta historiallisista, yhteiskunnallisista ja kulttuurisista näkökulmista. Luennot tarkastelevat sitä, kuinka erilaiset aikaan ja paikkaan sidonnaiset tekijät vaikuttavat tiettyjen ilmiöiden syntyyn, olipa kyse luonnonvoimista, tietyn alueen poliittisista jännitteistä tai yhteiskunnan syrjäyttävistä tai osallistavista rakenteista. Luentosarjassa käsitellään ajankohtaisia teemoja, jotka puhuttavat sekä kansallisesti että kansainvälisesti yhteiskuntaa tänä päivänä.
Historian ja etnologian laitoksen tutkijat ry järjestää luentosarjan yhteistyössä Jyväskylän Kansalaisopiston sekä Jyväskylän yliopiston Tiedettä kaikille -toiminnan kanssa. Luentosarja toteutetaan hybridimallin mukaisesti Jyväskylän yliopiston kirjasto Lähteen ensimmäisen kerroksen Tietoniekka-tilassa (B116) (Seminaarinkatu 15, 40100 Jyväskylä) sekä Jyväskylän yliopiston Moniviestin-verkkoalustalla.
Lisätietoja:
Nina Väkeväinen (nina.m.vakevainen[at]jyu.fi)
Helena Kangasmäki (helena.m.kangasmaki[at]jyu.fi)
Ison-Britannian tiedusteluarviot Suomesta kylmän sodan alkuvaiheen vuosina
Ti 18.2.2025, klo: 18.00-19.30. Tommi Hämäläinen, FM
Kylmä sota oli aikakausi, jota sävyttivät kansainväliset jännitteet ja geopoliittinen kilpailu Yhdysvaltain ja Neuvostoliiton johtamien blokkien välillä. Tässä epäsuorassa konfliktissa salainen tiedustelu oli yksi keskeisimmistä muodoista, joilla kylmää sotaa käytiin. Usein blokkien rajoilla sijainneet valtiot joutuivat tämän tiedustelusodan keskiöön. Maantieteellisen asemansa vuoksi Suomi oli yksi tällaisista maista. Tällä luennolla keskitytään tiedustelun näkökulmasta tarkastelemaan, mikä oli Suomen merkitys kylmän sodan alkuvuosina Isolle-Britannialle, yhdelle länsiblokin vaikutusvaltaisimmista maista.
Luento pohjautuu tekeillä olevaan väitöskirjatutkimukseen, jossa tarkastellaan Ison-Britannian korkeimman tiedusteluorganisaation arvioita Suomesta kylmän sodan alkuvaiheen vuosina 1948–1956. Väitöskirjassa tutkitaan, kuinka britit arvioivat Suomen turvallisuuspoliittista asemaa kylmän sodan alkuvaiheessa, ja mikä oli maan strateginen merkitys Britannialle. Lisäksi tutkimus arvioi, miten tiedustelun esittämät näkemykset vaikuttivat brittien Suomi-politiikkaan. Perinteisesti suosittuja aiheita tiedusteluhistoriassa ovat olleet vakoilu ja erilaiset salaiset operaatiot. Tekeillä oleva väitöskirja kuitenkin keskittyy tiedustelun kaikkein korkeimpaan tasoon, joka toimitti tietoa poliittisille ja sotilaallisille päättäjille. Tutkimus näin ollen paljastaa, millaisen tiedon varassa päättäjät toimivat, ja miten Suomen asema nähtiin politiikan taustalla vaikuttaneissa kulisseissa.
Vammaisten ihmisten kokemukset työelämään siirtymisestä
Ti 11.2.2025, klo: 18.00–19.30. Kia Liimatainen, FM
Etnologinen väitöstutkimukseni käsittelee vammaisten ihmisten kokemuksia työelämään siirtymisestä. Väitöstutkimuksessani vammaisuus on vuorovaikutuksellisesti ja kulttuurisesti rakentuva ilmiö, jossa erilaiset yhteiskunnalliset ja kulttuuriset käytänteet tuottavat ja rakentavat vammaisuutta. Vammaiset ihmiset muodostavat vähemmistön, jota yhteiskunta kohtelee eri tavalla kuin vammattomia ihmisiä. Tämä näkyy työnhakutilanteissa ja työelämässä esimerkiksi ymmärtämättömyytenä ja syrjintänä. Vammaisuus ja terveydentila ovatkin viime vuosina olleet yleisimpiä syrjintäperusteita työelämässä, vaikka terveyteen ja vammaisuuteen liittyvät asiat ovat yksityisiä.
Tutkimukseni aineistoa varten olen haastatellut 17:ää eri tavoin vammaista ihmistä ja heidän kertomustensa pohjalta rakennan kuvausta vammaisten ihmisten työelämästä suomalaisessa yhteiskunnassa. Luennollani käsittelen kokemuksia työelämän eri vaiheista, nostan esiin niille ominaisia piirteitä sekä tarkastelen sitä, miten vammaiset ihmiset tuovat esiin vammaisuuttaan. Opiskelu, työnhaku ja työn aloittaminen näyttäytyvät tutkimuksessani rajapyykkeinä samalla, kun ne limittyvät toistensa kanssa. Taustoitan vammaisuuden käsitettä sosiaalisen, kulttuurisen ja lääketieteellisen mallin kautta.
Rauhaan palaamisen pitkä tie Pohjois-Italian rajaseudulla Trentino-Alto Adige/Etelä-Tirolissa 1943–1948
Ti 12.11.2024, klo: 18.00–19.30. Mikko Ville Puttonen, FM
Trentino-Alto-Adige/Etelä-Tiroli sijaitsee Pohjois-Italian Itävallan vastaisella rajaseudulla keskeisen Alppien ylityspaikan, Brennerin solan, varrella. Alue liitettiin Italiaan ensimmäisen maailmansodan jälkeen (1919). Trentino-Alto Adige/Etelä-Tiroli on erityinen tutkimuskohde 1900-luvun Italian historiassa, sen 1900-luvun historiaa on kuvattu sekä vuosisadan etnisenä konfliktina että malliesimerkkinä vuosisadan kestäneestä rajaseudun etnisen konfliktin ratkaisusta.
Luennolla tarkastelen toisen maailmansodan jälkeistä siirtymäkautta alueellisena ilmiönä – rauhaan paluuta, rauhaan paluun kokemuksia sekä etnisen konfliktin syntyä ja ilmenemistä. Luento pohjautuu työnalla olevaan väitöskirjatutkimukseeni. Tutkimukseni linkittyy eurooppalaiseen postwar -tutkimukseen, jossa vuosien 1943–1948 käsittämää ajanjaksoa tarkastellaan itsenäisenä ja omaleimaisena aikakautena sen sijaan, että sitä käsiteltäisiin vain toisen maailmansodan loppunäytöksenä ja kylmän sodan itämisaikana. Trentinon ja Alto Adige/Etelä-Tirolin näkökulmasta Mussolinin syrjäyttämisestä heinäkuussa 1943 alkoi monisyinen ajanjakso ensimmäisistä rauhan ja vapauden toiveista natsimiehitykseen ja kivuliaaseen sisällissotaan sekä sodanjälkeisiin mittaviin rauhaan palaamisen liittyviin haasteisiin.
Luonnonilmiöiden rooli poliittisessa päätöksenteossa – ympäristöhistoriallinen näkökulma
Ti 5.11.2024, klo: 18.00–19.30. Atte Arffman, FM
Ympäristöhistorian tutkimuksen keskeinen tehtävä on ymmärtää ihmisen ja luonnon sekä ympäristön yhteenkietoutumista. Väitöskirjassani tutkin yhteenkietoutumisen tematiikkaa erityisesti politiikan saralla ja tuon esiin, kuinka luonnonilmiöillä on toisinaan arvaamattomiakin vaikutuksia poliittisten päätösten sisältöihin. Tutkimukseni esimerkkitapauksina käytän Yhdysvaltoihin iskeneitä hurrikaaneja, joita tarkastellaan laajasti osana yhteiskunnan ja ympäristön muodostamaa ilmiökenttää, eikä pelkästään katastrofien aiheuttajana.
Luennolla esittelen väitöskirjatutkimukseeni pohjaten ympäristöhistoriaan ja luonnonilmiöiden toimijuuteen liittyviä teoreettisia keskusteluja sekä tutkimustuloksiani. Tarjoan vastauksia erilaisiin historiallisesti ja ajankohtaisesti kiinnostaviin kysymyksiin; mikä on luonnonilmiöiden rooli puhtaasti sosiaalisiksi mielletyissä ilmiöissä, kuten rotuerottelussa, tai; miksi ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi välttämättömät talous- ja ympäristöpoliittiset suunnanmuutokset ovat olleet tehottomia tai jääneet tekemättä?